Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys Ry

Lyhyt oppimäärä

Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkko on valmistunut 1400-luvun lopulla, tarkkaa rakentamisvuotta ei tiedetä. Alunperin kirkko oli katolinen ja viitteitä kirkosta löytyy mm. dominikaanimunkeista. Vajaan viidenkymmenen vuoden sisään tullut luterilainen uskonpuhdistus muutti kirkon sisäosia ulkokuoren säilyessä pääosin samanlaisena. Isonvihan aikaan kirkko ryöstettiin lähes kokonaan Kostianvirran taistelussa. 1740-luvulla hiekkamaalle perustetun kirkon perustukset alkoivat pettää, seiniin ilmestyi halkeamia, toisen päädyn alttaritaulu vajosi ja lopulta kirkko hylättiin. Kirkon katto, jota ei koskaan kivi- tai tiilirakentein holvattu, sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneen myrskyn vuoksi. Kirkkoa on korjattu ensi kerran 1930-luvulla ja 1950-luvulla korjausta jatkettiin museoviraston suojaamissuunnitelman mukaan. Kirkossa sijainneet pyhimysten, pyhää Lauria ja Pyhää Olavia esittävät puupatsaat ovat nykyisin Kansallismuseossa.

Pälkäneen "Vanhan kirkon" vaiheet 1839-

1839 Kirkko jää pois käytöstä kun uusi kirkko vihitään käyttöön.

1846 Rovastintarkastuksessa todetaan vanhan hautausmaan ruumiita olevan esillä ja määrätään soraa hautojen peitteeksi.

1859 K.A.Gottlund kiinnittää kirkon rappioon huomiota lehtikirjoituksessa.

1882 Tri A.O.Heikel kiinnittää huomiota hautojen häpäisyyn. Tuomiokapituli peitättää avoimet haudat soralla. Pälkäneläiset olisivat valmiit uusimaan rapistuneen katon, mutta "Arkeologinen toimikunta" ei suostu rahoittamaan hanketta.

1885 Uusjaossa alue liitetään Anttilan rusthollin maihin.

1890 Kirkon katto romahtaa.

1891 Kirkkoa yritetään miesvoimin hajottaa.

1895 Tammikuun alussa paikkakunnan aktiivinen "Ompelu- ja keskusteluseura" kokoontuu Anttilassa. Kaarlo Tiililä kirjoittaa päiväkirjassaan: "Tätä kokousta varten olin päättänyt valmistaa esityksen vanhan kirkon ja kirkkomaan hoitoon ottamisesta. Pälkäneen kunta on nim. ihmeellisen raa´alla tavalla pidellyt noita vanhoja muistomerkkiänsä, jotka viime isonjaon aikana joutuivat tunnottoman A:n isännän haltuun ja muuttuivat laitumeksi. Häthätää sommittelin tunteita herättävän puheen. Vaikutus oli sellainen kuin toivoinkin, ja luulen, ainakin tällä hetkellä, pelastaneeni tuon puheeni kautta Pälkäneelle vuosisatain vanhan kalliin muistomerkin. Kaikki olivat sitä mieltä, että asiaan on käsiksi käytävä."

1896 Elokuussa pidetään "huvit" Vanhan kirkon kaunistamiseksi. Kaarlo Tiililä pitää puheen: "Vesissä silmin kuultiin Vanhasta kirkosta. En luule, että se asia tämän perästä unhoon joutuu." Myös Eino Leino esiintyi tässä tilaisuudessa.

1898 Piispantarkastus kesäkuun lopulla. Kaarlo Tiililä: "Vanhaa kirkkoa käytiin katsomassa ja minä käytin tilaisuutta puhuakseni kirkkomaasta ja sen hoidosta. Råbergh tarttui heti siitä kiinni." Piispa H.Råbergh vaati myös aluetta takaisin seurakunnalle. Elokuussa pidetään iltama varojen saamiseksi alueen aitaamiseksi.

1899 Kaarlo Tiililä ja seurakunnan kappalainen Laaksonen menevät Anttilaan kysymään kirkkomaan lunastamista seurakunnalle. "Isäntä sanoi pyytävänsä siitä tavallista hintaa, mutta ei näyttänyt halukkaalta tekemään mitään uhrausta." 6.8. pidetään kirkonkokous vanhan hautausmaan kuntoon panemisesta ja kokous valitsee Kuulialan kartanon isännän Regnellin ja Laaksosen ottamaan selvää, millä hinnalla Anttila myisi sen; Anttila vaatii 1000 mk. Tämä on nykyrahassa suunnilleen 3570 euroa.

1902 Toimeenpannaan alueen pakkolunastus; Teoksen "Vanhaa Pälkänettä" mukaan alue palautuu seurakunnalle vasta 1905.

1917 Muinaistieteellinen Toimikunta alkaa tutkia aluetta.

1932 ja 1952 Muinaistieteellinen Toimikunta teettää korjaustöitä.

1963 ja 1967 korjauksia tehdään seurakunnan varoin. Jälkimmäisenä vuonna katetaan sakaristo.

1968-1969 Töitä jatketaan Autiokirkkorahastosta saaduilla varoilla.

1971 Pidetään tiedotustilaisuus kirkon tilasta piispa Kansanahon läsnäollessa; seurakunta aloittaa muistotiilien myyntikampanjan varojen keräämiseksi.

1974-1976 Museovirasto jatkaa korjaustöitä.

1987 Todetaan sortumavaara.

1988-1994 Museovirasto jatkaa alueella töitä ja tekee kaivauksia.

1999 Kirkonraunio todetaan yleisölle vaaralliseksi. Totutut Pälkäne-päivän jumalanpalvelukset ja muut tilaisuuden joudutaan toimittamaan muurien ulkopuolella.

2002 Eräät aktiiviset kuntalaiset perustavat "rauniokirkkotoimikunnan".


Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistys ry on perustettu 25.10.2002 tarkoituksenaan suojella ja kerätä varoja Pälkäneellä sijaitsevan Pyhän Mikaelin rauniokirkon korjaukseen.

Suojelun päätavoite on Pyhän Mikaelin kirkon raunioiden vaaliminen ja kunnioittaminen osana pälkäneläistä ja suomalaista kulttuuriperintöä. Pitkän aikavälin tavoitteena on myös vanhan kirkon saattaminen sellaiseen kuntoon, että sitä pystyttäisiin käyttämään ainakin kesäisin erilaisiin tapahtumiin.

Yhdistys ja yhdistyksen toimintaa organisoiva hallitus toimii talkoovoimin.

Lue uusin jäsenkirjeemme

Yhdistyksen säännöt  (PDF)